Vigon ja Nallen ensimmäiset agikisat ajoittuivat kyllä typerään ajankohtaan, mutta pakko oli päästä kokeilemaan kisaamista omissa kisoissa ja että hallin seinät oli vielä turvana ;) Oltiin edellinen viikko työmatkalla Amsterdamissa, herättiin perjantaiaamuna ennen kolmea aamua, matkattiin muutaman välilaskun kautta kotiin ilta viideksi ja pojat oli haettiin kotiin seitsemän maissa. Ja ei kun lauantai aamuna kisaamaan silmät ristissä ja jalat viikon talsimisesta kipeinä =D
Toivottavasti oma järjetön väsymystila ja viikon treenattomuuden tuoma lisäepävarmuus aiheuttivat osan siitä jännityksestä, sillä olin oikeasti melkein paniikissa ;) Jos seuraavissa kisoissa jännittää yhtä paljon niin hui. Tosin ensimmäisen radan jälkeen ehkä hyvin pienen aavistuksen verran helpotti, ainakin lyhyeksi hetkeksi ;). Mutta kun Tofun kanssa kirmaillessa ei jänskännyt yhtään niin ero oli valtava. Huijuijui!
Omalta eka radalta en muista muuta, kuin että Vigo kävi moikkaamassa tuomarin melkolailla radan alkuvaiheessa ja itseä hävetti. Tosin hävetystä lievitti, että ilmoitin jo kirjanvarmennus/mittausvaiheessa tuomarille, että Vigo saattaa tulla vauhdikkaasti halaamaan muttei pure. Harmi, kun ekaa rataa ei tullut älyttyä ottaa videolle, kun kamera jäi kotiin eikä oma äly riittänyt, että kännykälläkin voi kuvata ;). Sama muistinmenetys koskee Kimmon ja Nallen ratoja, kyllä katsoin ne odottaessani Vigon kanssa jonossa vuoroani, mutta muistikuvia ei juurikaan ole =D
Seuraavat radat löytyykin videolta, kiitokset Jonnalle ja Annikalle hienoista kuvauksista. Toinen rata meillä Vigon kanssa tyssäsi siihen etten ohjannut tarpeeksi tarkasti renkaalle ja Vigo sujahti kehikosta ja ehti livahtaa koskemaan keinua. Yritin jostain ihme syystä ottaa renkaan uudestaan, en kyllä yhtään tiedä että miksi, kun ilman muuta olisi pitänyt jatkaa iloisesti matkaa...noh mutta tehtyä ei enää tekemättömäksi saanut ja kun Vigo meni taas kehikosta ja siitä sitten jatkettiin niin keppi- ja puomin ylösmenokammon lisäksi olin onnistunut saamaan oman pääni sisään myös rengaskammon. Keppikammo tosin jo tässä vaiheessa hieman väistyi, kun Vigo oli jo tehnyt kaksi upeaa sisäänmenoa, on se pätevä! Eikä enää ollenkaan yrittänyt mennä tervehtimään tuomaria tai ratahenkilöitä.
Kolmannella radalla oli rengas mineillä ja medeillä, mutta se vaihtui hyppyyn ennen maksien rataantutustumista :) Kolmesta eka hypystä selvittiin, vaikka valssi olikin tökerö. Sitten tulikin keinu, jonka Vigo suoritti tavoistaan poiketen kammottavan vauhdikkaasti ja oletin, että vitska tuli. Loppurata sitten rallateltiin ja Vigo otti aivan upean puomin ylösmenokontaktin, jes! Maalissa kuultiin että nolla, täh? Entäs se keinu? Vauhdista ja räminästä huolimatta oli koskenut maahan Vigon vielä siellä ollessa :) Vau, saatiin siis eka merkintä kisakirjaan, sijoituksella 5. / 25 :)
Summa summarum: Vigo on taitava, ohjaaja ei niinkään :) Ne samat asiat joista minulle on sanottu treeneissä useiden vuosien ajan toistuvat ja toistuvat...jään töpöttämään paikoilleni jne. Mutta ehkäpä minäkin joskus vielä opin :) Kaikkien ratojen kepit oli loistavat, joten oma keppikammo voi alkaa lieventyä, mutta enköhän kehitä jotain tilalle ;)
Kimmon ja Nallen eka kisojen saldo oli 5, 10 ja hyl. Tosi hienosti!
Näihin kisoihin saati sitten tuloksiin ei tietenkään olisi päästy ilman hyviä, kärsivällisiä ja taitavia koutseja, treenikamuja, fb-tukijoita, tsemppaajia ja neuvojia & tietenkin mahtavia Vigoa ja Nallea! Suuret kiitokset kaikille ja erityisesti meitä eniten koutsanneille Annikalle ja Tainalle :) Tästä on mahtava jatkaa treenaamista ja kisakärpänenkin taisi jo puraista ;)
Tarina on kirjoitettu rempan keskellä lattialla istuen miniläppärillä, joten kirotusvireitä saattaa esiintyä normia enemmän ;)
